torstai 3. syyskuuta 2015

#143 Kanien leikauttaminen, plussat ja miinukset


Seuraavien viikkojen aikana teillä on mahdollisuus päästä lukemaan mielipidepostauksia eri aiheista! Olemme päättäneet isomman kaniblogaajaporukan kanssa tehdä sarjan erilaisia kaneihin liittyviä mielipidetekstejä. Tämä postaus oli sarjan ensimmäinen ja seuraava postaus julkaistaan blogissa Superlemmikit. Lisään alla olevaan listaan jokaiseen tulevan postaukseen, sitä mukaa kun ne julkaistaan. 

- Superlemmikit - Oikeanlainen ruokinta kaneille 
- Melkein maalissa! - Millainen koti kanille
- Vauhtihimut - Kanille poikasia? 
- Bunny Life! - Muiden suhtautuminen kaniestehyppyyn
- Esteristeytyksen ja Skottikissojen kommelluksia - kanin                   menettäminen 
- Never forget to smile - Kanien kasvatusta
- because its funny - Kääpiökanit esteillä



Tällä kertaa luvassa ns. mielipidepostaus hieman vakavammasta, mutta varmasti kaikille jollain tapaa tutusta aiheesta.

Jokainen teistä varmasti tuntee tai tietää jonkun jolla on ollut
 vahinkopoikaset. Useimmilla se onneksi jää sentää yhteen kertaan,
 mutta on näitäkin tapauksia joilla niitä syntyy tasaisin väliajoin.
Omistaessaan sekä leikkaamattoman uroksen että leikkaamattoman naaraan, tulee niiden asumisjärjestelyissä nähdä erityistä vaivaa. Sillä kun ne kerran pääsevät käsiksi toisiinsa, poikasia on luultavasti tulossa.
Naaraalle poikasten saaminen on aina hyvin riskialtista ja on paljon asioita jotka voivat mennä pieleen. Jos esimerkiksi uros on naarasta huomattavasti isompi, naaraan on vaikeaa synnyttää poikasia. Kani voi myöskin kuolla synnytykseen.


Välillä vahinkopoikasista ei edes tiedetä ennen niiden syntymää. Tällöin kania tuskin on kohdeltu niinkuin kantavana olevaa eläintä kuuluisi kohdella. Sitä on voitu esimerkiksi hypyttää esteillä, käyttää näyttelyissä tai muuten vain stressata, vaikka niin ei
todellakaan pitäisi tehdä.

Varmin tapa välttää vahinkopoikaset on tottakai leikata kani. Kanin sterilisaatioon ja kastraatioon liittyy toki riskit, ja ne tulee ottaa huomioon päätöstä tehdessä. Leikkaamisen hyvä puoli on se että kun se on kerran tehty, kani ei voi ikinä saada poikasia.
Naaraan sterilointi on iso operaatio ja siinä on riskinsä. Itse omistan kaksi naarasta ja molemmat niistä on steriloitu. Koska operaatio on riskialtis, on erityisen tärkeää valita kokenut eläinlääkäri joka tietää mitä tekee.
Uroksen kastraatio ei ole yhtä suuri ja riskialtis operaatio kuin naarailla, mutta siinäkin on riskit. Useimmiten kun joku ei tahdo leikata urostaan, syynä on että kyseinen henkilö pelkää kaninsa luonteen muuttuvan. Estepiireissä puhutaan myös siitä ettei kani haluaisi hyppiä kunnolla enää kastraation jälkeen. Leikkauksen jälkee hormonit tottakai tasaantuvat, eikä kani näinollen ole kokoajan naaraiden perässä ja ruiki ympäriinsä. Jotkin kanit rauhoittuvat kastraation jälkeen huomattavasti, mutta ainakaan omilla kaneillani en ole suuria muutoksia havainnut. Bruno kastroitiin reilun vuoden ikäisenä jatkuvat merkkailun ja lahkeiden yms. astumisen takia. Nämä asiat loppuivat leikkaamisen jälkeen, ja
Bruno rauhoittui hieman. Se oli kuitenkin vielä kauan leikkauksen
 jälkeenkin todella aktiivinen, enkä näe kastraation pilanneen sen
luonnetta. Pippin leikattiin reilun puolen vuoden ikäisenä, eikä sen
 luonne muuttunut ollenkaan, millään tavalla.
Myöskään hyppyhaluuttomutta en ole huomannut. Ennen kastraatiota Pippin oli klassautunut kv suoralle, ja ensimmäisissä
kisoissa leikkauksen jälkeen se voitti keskivaikean suoran messuilla kaiken hälinän keskellä, ja nykyään se kisaa vaikeaa suoraa ja kv mutkaa oikein innoissaan!

Kuten saatoitte jo huomata, kaikessa on riskit. Itse pidän kanin leikkauttamista järkevämpänä vaihtoehtona, mutta jokainen tehköön omat ratkaisunsa. Tämä postaus oli osoitettu enemmän lemmikkikanien omistajille, sillä ymmärrä  täysin etteivät kasvattajat voi leikata kanejaan, joita saattaa tarvita jalostukseen.. :D

Tämän postauksen inspiraationa toimi tämä video, sekä muutamat tosielämän tapahtumat.

12 kommenttia:

  1. Vaiken samaa mieltä leikkaamisesta olekkaan, niin hyvin ja selkeästi kirjoitettu postaus. :)
    Joillakin uroksillahan luonne on tosiaan muuttunut rajusti leikkaamisen jälkeen ja samaa olen itsekkin todistanut. Omaa urostani en kastroisi, en näe siinä ideaa. Naaraan steriloiminen on mielestäni vielä hölmömpää, mutta tiedän sinun kaniesi lisäksi monta naaras kania jotka elävät onnellisina leikattuna. Välttyyhän tällä myös mahdollisilta kohtusyöviltä yms, mutta jossei se ole syöpä mikä kanin tappaa, niin todennäköisesti jokin muu.
    Hyviä pointteja ja toimiva teksti! Nuo kuvat tuossa sivulla elävöittävät mukavasti postausta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! :)
      Itsekin olen kuullut tapauksista joissa uros on muuttunut rajusti, muttta ikinä en ole sellaista päässyt näkemään, vaan kaikki näkemäni leikatut kanit ovat olleet täysin normaaleja luonteeltaan. :D ja totta tuokin, kyllähän se kani lopulta johonkin kuolee.
      Kiitoksia kommentista!! 8)

      Poista
  2. Itse henkilökohtaisesti en ole koskaan kuullut kenenkään sanovan, ettei uskalla leikata uroskania, koska pelkää sen lopttavan esteidenhyppimisen. Mielestäni se ei saisi edes olla vaihtoehto leikkauttamisen "hylkäämiseen", sillä sehän kertoo vain, että omistaja pitää kaniaan arvokkaampana kun se hyppii. En ole kanssasi kanin leikkauttamisesta samaa mieltä, vaikka ihan hyviä pointteja toitkin esiin! Kuitenkin aika ovelaan aikaan kirjoitettu postaus.. Tais olla taustalla vähän muitakin aatteita mukana...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! Itse olen useamman kerran kuuullut näin sanottavan.
      Haluatko kertoa mitä tarkoitat ovelaan aikaan kirjoitetulla postauksella ja mulla mukana olevilla aatteilla? Tämä postaus käsittelee sen verran laajaa aihetta, ja näitä asioita tapahtuu koko ajan, joten en käsitä miten juuri tämä aika voisi olla jollain tavalla ovela :D

      Poista
    2. Aika outoa että ihmiset oikeasti puhuvat tuollaisia, kamalaa D: Ja valitettavasti en, koska kyseiset aatteni/"arvaukseni" eivät ole parasta materiaalia nettiin levitettäviksi :).

      Poista
    3. Jep :/ Ja minulla ei ole tapana kirjoittaa postauksia aiheista jotka eivät kestä päivänvaloa. :)

      Poista
  3. Hyvä kirjoitus, hyviä pointteja! Mulla vähän sama linja Karkin kanssa, tosin ei ihan kaikki samoista. Kastrointi on tietyissä tilanteissa hyvä ja niitä tekstissä tulikin esille. Mun mielipide on kuitenkin hyvä luonteisten, miellyttämis haluisten kanien kohdalla hyvin selvä, älä koskaan leikkaa, koska menetät paljon. Pippinin kohdalla sulla kävi hyvin, sen puoleen, että se ei ehtinyt sulla kauaa olemaan tai kasvamaankaan luonteellisesti loppuun, eli muutokset ei ole niin huomattavissa(+ vertailun kohteita vähän). Toisin voisi olla, jos kani olisi ollut pari vuotias. Voisin jopa olla varma, että teko itkettäisi, sillä siinä kohtaa huomaa todella hyvin mitä estekanin luonteelle tapahtuu. Pippin on onneksi vielä nuori ja esteillä kastroinnin latistavat puolet alkavat vasta vuoden-kolmen jälkeen näkyä toen teolla. Onneksi siihen on aikaa ja kani alkaa olla silloin lähempänä estekanien eläkeikää. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Kanin luonne tosiaan muuttuu radikaalistikin joissain tilanteissa, mutta itse en ole (vielä) sellaisia tapauksia kohdannut. Nythän mulla on kasvamassa yksi leikkaamaton uros, jota tuskin tulen moneen vuoteen kastroimaan, joten saa nähdä muuttuuko mielipiteeni sen jälkeen kun oikeasti omistan aikuisen leikkaamattoman kanin. :D

      Poista
  4. Minunkin kääpiöluppani muuttui leikkaamisen jälkeen. Sillä ennen kun ulkoiltiin niin iloloikka lensi kokoajan mutta nyt se on vain kerran tehnyt iloloikan ja senkin pitkän ulkoilutauon jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Selvä :D Kani voi rauhoittua leikkaamisen jälkeen, sillä hormoonitoiminta vähenee, mutta jos kani on juuri leikattu, voi käytös johtua myös siitä että haava on kipeä. Leikkaamisen jälkeen hormoonitoiminta ei katoa heti, vaan siinä menee vähän aikaa.

      Poista
  5. Itse olen leikkauttanut yli kaksi vuotiaan hermeliini uroksen eikä sen luonne muuttunut mihinkään - tai jos muuttui, niin paremmaksi! Uros rakasti sen jälkeen kaikkia kaneja ja ihmisiä. Pussaili kaikkia, tuli kaikkien kanssa toimeen, mutta oli yhä iloinen ja aktiivinen. Hän oli iloinen ja aktiivinen kuolemaansa saakka eli 9,5 vuotiaaksi. Kani oli myös todella hyvässä massassa eikä sillä ollut jatkuvaa karvanvaihtoa, mistä monet puhuvat leikkauttamisen huonona puolena. En ole katunut päivääkään, että leikkautin tuon kanin. Hän sai elämän aikanaan yhteensä kolme morsianta ja eli onnellisen ja pitkän elämän. En usko, että hän olisi ilman leikkausta elänyt yhtä vanhaksi. Aktiivinen hormonitoiminta kuitenkin stressaa kania ja tunnetusti etenkin uroksilla voi vaikuttaa kanin lihaksiin heikentävästi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Todella kunnioitettavaan ikään eli kanisi! :') Ja juurikin mainitsemiesi syiden takia uros kannattaa leikata. Itse ainakin mielummin hankin aina kanille kaverin, mutta leikkaamattomilla se ei onnistu ja joitakin uroksia hormonit stressaavat todell pahasti. Omallakaan leikatulla uroksellani ei ole mitään kamalaa karvanvaihtoa, joten eiköhän se oiekasti ole kanikohtaista.

      Poista